LUKION ABC

Abipäivät

Kuusamon lukio järjestää abeille tutustumisretkiä lähialueen yliopistoihin. Abipäivillä oppilaitosten henkilökunta ja opiskelijat esittelevät opetustarjontaa ja ainejärjestötoimintaa. Opiskelijan on osallistuttava lukion aikana vähintään yhteen abi-päivään. Katso kalenteria ja seuraa tiedotuksia.

Arvosanan korottaminen

Hylättyä arvosanaa (4) saa yrittää uudelleen yhden kerran uusintakuulustelussa, joka on 1-2 viikkoa kokeenpalautuksen jälkeen. Ilmoittautuminen tehdään toimistossa olevaan kansioon, lehdelle ”Hylätyn arvosanan suorittaminen”. Vaihtoehtoina ovat osallistuminen uusintakuulusteluun tai meneminen uudelleen samalle kurssille.
Jos hylätty arvosana tulee aivan alussa sellaisessa oppiaineessa, jossa on monta pakollista kurssia (esim. kielet, matematiikka), kannattaa käydä kurssi uudelleen – tukeva pohja mahdollistaa ja helpottaa myöhempiä opintoja.

Arvostelu

Lukion opiskelija saa jokaisen jakson päätteeksi jaksoarvostelun, johon on merkitty siihen saakka suoritettujen kurssien arvosanat. Valtakunnalliset pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan asteikolla 4 – 10, soveltavat kurssit ”S”-merkinnällä. Päättötodistukseen ei tule yksittäisten kurssien arvosanoja vaan kunkin aineen koko oppimäärän laajuus sekä sen arvosana (keskiarvo).

Facebook

Lukion virallisilla Facebook- sivuilla voit seurata ajankohtaisia tiedotuksia ja tapahtumia. Facebookin päivitykset ovat nähtävissä myös koulumme kotisivuilla osoitteessa kuusamonlukio.fi.

Hammashoito

Hammashoitola sijaitsee terveyskeskuksessa osoitteessa Raistakantie 1.

Ajanvaraus ma-to 8.00-16.00 ja pe 8.00-15.00 puh. 040 860 8888.

Opiskelijat hakeutuvat suun ja hampaiston tarkastukseen yläasteella tehdyn hoitosuunnitelman mukaisesti. Tiedot hoitosuunnitelmasta löytyvät oman kotikunnan hammashoitolasta.

Hylättyjen suoritusten enimmäismäärä

Valtakunnallisista pakollisista ja syventävistä kursseista enimmillään yksi kolmasosa saa olla hylättyjä suorituksia alla olevan taulukon mukaisesti:
Kursseja   Hylättyjä enintään.
1    0
2              0
3              1
4              1
5              1
6              2
7              2
8              2
9              3
10            3

Hyväksilukeminen

Rehtori voi hyväksyä muualla suoritettuja opintoja lukion oppimäärään sisältyviksi kursseiksi, jos niiden sisältö liittyy lukion opetussuunnitelmaan ja niiden laajuus vastaa lukion kurssia. Hyväksilukeminen tapahtuu aina kirjallisten dokumenttien (todistus tms.) pohjalta.

Seuroissa tapahtuvaa urheilua ja urheiluvalmennusta (esim. jalkapallo, jääkiekko, hiihto, salibandy, tanssi, voimailulajit) voidaan 1. lukuvuonna lukea hyväksi enintään 4, toisena lukuvuonna samoin 4 ja kolmantena lukuvuonna enintään 2 kurssia, yhteensä enimmillään 10 kurssia. Liikunnan erikoiskursseja (LIE) voi suorittaa lukion aikana yhteensä 6. Omaan lajiin läheisesti liittyvää harjoittelua ja valmennusta voi siis olla enimmillään 16 kurssia lukion pakollisten, syventävien ja soveltavien liikuntakurssien lisäksi. Tarkemmat tiedot saat opinto-ohjaajalta tai rehtorilta.

Itsenäinen suoritus

Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa kurssi itsenäisesti osallistumatta opetukseen seuraavilla ehdoilla:

kurssista tehdään hakemus ko. aineenopettajalle (lomakkeet toimistosta)
oppiaineen aikaisempien kurssien arvosanojen on oltava vähintään 8
ensimmäistä oppiaineen pakollista kurssia ei voi pääsääntöisesti suorittaa itsenäisesti
peräkkäisiä kursseja ei voi suorittaa itsenäisesti
lukujärjestysteknisistä syistä kurssin suorittaminen normaalisti on mahdotonta (esim. päällekkäisyydet)
terveydelliset syyt estävät kurssin normaalin suorittamisen (selvitys terveydellisistä syistä, esim. lääkärintodistus)
kurssikokeeseen osallistuminen edellyttää kurssiin liittyvien tehtävien palauttamista ennen koetta
kurssin itsenäiseen suorittamiseen täytyy olla erittäin hyvät perusteet

Itsenäiseen suoritukseen voi sisältyä kirjallisia tehtäviä, suullisia kokeita ja/tai kirjallisia kokeita.

Lähtökohta on, että kurssit suoritetaan normaalisti – kurssin suorittaminen itsenäisesti on poikkeus!

Jakso

Lukuvuosi koostuu viidestä 7 viikon mittaisesta jaksosta, joissa kullakin on omat kurssinsa tarjolla. Kukin jakso päättyy koeviikkoon (kuusi päivää). Ks. koeviikko

Jaksoarvostelu

Kunkin jakson kokeiden palautuksen jälkeen opiskelija näkee Wilmassa (ks. Wilma) ko. jakson aikana suorittamiensa kurssien numerot. Katso myös K-merkintä.

Kertaustunti

Kertaustunti on pakollinen osa kurssia. Se pidetään koetta edeltävänä päivänä klo 12.30-13.15. Tunti pidetään siinä luokassa, missä kurssi on pidetty. Kertaustunnilla käydään läpi kurssin keskeiset asiat ja mahdollisesti vinkit kokeeseen.

K-merkintä

Keskeytysmerkintä annetaan, jos kurssin suoritus keskeytyy. Esim. kurssiin kuuluva tehtävä jää palauttamatta tai poissaoloja on liikaa.

Kirjasto Naturpolis

Avoinna ma, ke ja to klo 11.30-13.30 sekä jaksojen vaihtuessa ks. ovi-ilmoitukset. Sisäänkäynti on kahvila Sahramista tai kielistudion luota. Kirjastosta löydät niin 1. vuosikurssin oppikirjoja, paperimuotoisia tiedonlähteitä kuin verkkoaineistoakin, kaunokirjallisuutta unohtamatta. Henkilökunnalta voit pyytää apua tiedonhakuun. Kirjoja ja lehtiä voit lainata kaupunginkirjaston kirjastokortilla. Kirjaston tietokoneet on varustettu internet-yhteyksin ja toimisto-ohjelmin

Koe

Koe alkaa yleensä klo 9.00. Aikaisintaan voi poistua klo 10.45 Koeaika päättyy klo 12.00. Omat paperit ja kirjoitustarvikkeet on oltava mukana kokeessa. Koe on siinä luokassa, jossa kurssikin on pidetty (ellei muutoksesta ole ilmoitettu). Kokeen jälkeen on seuraavan päivän kokeen kertaustunti. Kokeessa ei saa olla mukana puhelinta tai muuta elektroniikkaa, mikäli tästä ei ole erikseen sovittu

Kotisivut

Kuusamon lukion kotisivut löytyvät osoitteesta www.kuusamonlukio.fi

Koeviikko

Jakson kuusi viimeistä päivää muodostavat koeviikon, jolla on oma työjärjestyksensä. Koeviikon ensimmäisenä päivänä on 1. tuntipaikalla ollut oppiaine, 2. päivänä 3. tuntipaikalla ollut oppiaine jne. Tuntinumeron 2 koe on ennen varsinaisen koeviikon alkua. Ks. myös ”Koe”.

Koevilppi

Jos opiskelija syyllistyy vilppiin arvioitavien kurssitehtävien osalta esimerkiksi kopioimalla suoraan toisen tekemää työtä tai laittamalla toisen työ omiin nimiin, työ hylätään. Jos opiskelija lunttaa tai syyllistyy kokeessa muuhun vilppiin, kurssia ei voida arvioida ja koko kurssi on opiskeltava uudestaan. Vilppitapaukset käsitellään rehtorin, kyseisen kurssin opettajan ja asianomaisen opiskelijan kesken. Tilaisuudesta laaditaan muistio, jonka kaikki asianosaiset allekirjoittavat. Vilpistä tiedotetaan aina opiskelijan huoltajalle.

Lukiolain 26 §:n mukaan opiskelijalle, joka ”menettelee vilpillisesti”, voidaan antaa kirjallinen varoitus tai, jos teko on vakava tai jatkuu varoituksesta huolimatta, voidaan ottaa käyttöön määräaikaiset erottamismenettelyt.

Korotuskoe

Kaksi kertaa vuodessa (elokuu, huhtikuu) järjestetään koe, jossa voi yhden kerran yrittää korottaa hyväksyttyä arvosanaa; parempi tulos jää voimaan. Ilmoittautuminen tapahtuu viikkoa ennen koetta toimistoon. Koepaperit näihin kokeisiin tulevat koululta.

Koulumatkatuki

Kela maksaa lukiossa opiskelevalle koulumatkatukea päivittäisten koulumatkojen kustannuksiin. Koulumatkatuki voidaan myöntää, kun yhdensuuntainen koulumatka opiskelijan asunnolta oppilaitokseen on vähintään 10 km, lomakkeita lukion toimistosta.

Kurssi

Lukio-opinnot jakautuvat kursseihin, joiden laajuus on 38 x 45 min (lähiopetus, kertaustunti, koe, kokeen palautus). Soveltavat kurssit voivat olla laajempia tai suppeampia. Kurssi arvostellaan ks. kurssiarvostelu. Kursseja on neljänlaisia: pakollisia, syventäviä, koulukohtaisia syventäviä ja soveltavia kursseja.

Kurssiarvostelu

Opettaja/opettajat arvostelevat kurssin sen päätyttyä. Arvostelu perustuu mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin, aktiiviseen läsnäoloon ja opiskelijan tuotosten arviointiin. Kaikki pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit (paitsi OP) arvostellaan numeroin 4-10:

10 = erinomainen
9 = kiitettävä
8 = hyvä
7 = tyydyttävä
6 = kohtalainen
5 = välttävä
4 = hylätty

Soveltavat kurssit, koulukohtaiset syventävät kurssit ja opinto-ohjaus (OP1-3) arvostellaan S = suoritettu, K = kesken, H = hylätty. (katso S-merkintä)

Kurssitarjotin

Lukion opetustarjonta on koottu kurssitarjottimeen, jossa kurssien nimet ovat lyhenteinä. Tarjotin käsittää viisi jaksoa. Samaan aikaan opetettavat kurssit ovat samalla rivillä eli tuntipaikalla. Yhdeltä tuntipaikalta voidaan valita vain yksi kurssi. Tuntipaikan tuntien sijoittumisen lukujärjestykseen näet kiertotuntikaaviosta. Tarjotin näkyy Wilmassa.

Kurssivalinnat

Kurssivalinnat tehdään tavallisimmin toukokuussa. Ensimmäisen vuoden valinnat jaksoille 2-5 tehdään elo-syyskuun vaihteessa. Muutokset kurssivalintoihin tulee tehdä viikkoa ennen jakson vaihtumista opinto-ohjaajalle tai rehtorille. Kun menet muuttamaan kurssia, ota ensin selville kurssin lyhenne ja järjestysnumero (esim. BI2.2= toinen tämänniminen kurssi). Ohjelma tunnistaa kurssit tällä lyhenteellä (ei tuntipaikkanumerolla).

Jos suunnitelmasi muuttuvat etkä aio osallistua kurssille, jonka olet valinnut, peru ilmoittautumisesi opon luona, jotta opettajan päiväkirja olisi ajan tasalla ja muut halukkaat pääsisivät kurssille. Aina on hyvä ensin keskustella aineenopettajan kanssa ja yhdessä pohtia, mikä on järkevin vaihtoehto jatkon kannalta.

Käytöstavat

Hyviin käytöstapoihin kuuluu tervehtiminen, huomaavaisuus (esim. oven avaaminen toiselle, siisteys, jne.). Oppitunneilla ja ruokaillessa ei saa olla pipo tai lippalakki päässä.

Lukihäiriö tai muu oppimisen vaikeus

Kaikki lukion aloittavat opiskelijat testataan (ns. lukiseula). Lukiseulan perusteella tehdään tarvittaessa yksilöllinen luki-testaus. Testin tuloksiin pohjautuen opiskelijalle voidaan tehdä esim. lukilausunto. Opiskelijalle voidaan myös suunnitella niitä toimenpiteitä, jotka auttavat opiskelijaa hänen lukio-opinnoissaan. Ko. toimenpiteitä ovat mm. poikkeavat opiskelu- ja/tai koejärjestelyt. Mikäli opiskelijalla on lukilausunto, voi hän hakea erityisjärjestelyjä ylioppilaskirjoituksiin.

Lukiodiplomit(kuvataide,liikunta,musiikki,äidinkieli)

Lukiodiplomi on opinnäyte, joka arvioidaan valtakunnallisten ohjeiden mukaisesti (googlaa OPH + lukiodiplomi). Diplomin suorittaminen edellyttää neljän lukion kurssin suorittamista ko. aineessa. Diplomin suorittamisesta saa erillisen todistuksen, joka on lukion päättötodistuksen liite. Lukiodiplomi lasketaan yhdeksi lukion S-kurssiksi. Tarkempia ohjeita voit kysyä ko. aineen opettajalta tai opolta.

Lukiolaisten liitto

Ks. www.lukio.fi.

Lukion oppimäärä ja opiskeluoikeus

Kun lukion oppimäärä (pakolliset, syventävät ja kokonaiskurssimäärä 75) täyttyy kolmannen lukiovuoden keväällä, opiskelijalla ei ole opinto-oikeutta neljännen vuoden syksyllä, vaikka osa yo-kirjoituksista olisi vielä suorittamatta. Ylioppilaskirjoituksiin osallistuminen ei edellytä koulun kirjoilla olemista.

Lukukammio

Toisessa kerroksessa kirjaston ”päällä” on viisi lukukammiota, jotka on varattu hiljaiseen työskentelyyn. Lukukammiot on varustettu tietokoneilla. Maksimi varaus on 3 h/kerta. Kammion saa käyttöönsä sen ollessa vapaa. Ovessa on viikoittain vaihtuva varauslista.

Lumakahvila

Kerran viikossa koulupäivän jälkeen – yleensä keskiviikkoisin – on avoinna Lumakahvila. Lumakahvila tukee matematiikan, fysiikan ja kemian opiskelua. Siellä on hyvä tehdä kotitehtäviä yhdessä tai vaikkapa yksinkin, tarvittaessa opettajan avustamana. Sinne kannattaa tulla heti, kun on tarvetta esimerkiksi tukiopetukseen, erityisesti koeviikon lähestyessä. Lumakahvilaan voi tulla myös muutoin vain, se on paikka harrastaa matemaattisia aineita. Lukio tarjoaa kahvia tai teetä ja pientä suuhun pantavaa.

Lukuloma

Kolmannen opintovuoden kolmannen jakson jälkeen alkaa lukuloma. Sen aikana valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin.

Luonnontieteiden (Fy,Ke) työkurssit

Kurssien aikana voi koulun käytävillä olla ilmanvaihdosta johtuen normaalista poikkeavia hajuja, jotka eivät ole kuitenkaan vaarallisia.

Löytötavarat

Jos löydät, toimita toimistoon. Jos etsit, kysy toimistosta.

Maksut

Opetus ja ruokailu ovat lukiossa maksuttomia. Oppikirjat, työvälineet ja materiaalit opiskelija hankkii pääsääntöisesti itse. Opintomatkat voivat olla maksuttomia tai maksullisia.

Moottoriajoneuvot

Ajoneuvot on pysäköitävä paikoitusalueelle hyvään järjestykseen! Käytä pyörää ja kypärää!

Nettietiketti

Nettietiketti tarkoittaa sääntöjä ja ohjeita, jotka koskevat koulun oppilasverkon (ks. Oppilasverkko) käyttöä. Ohjeet käydään läpi ensimmäisellä ryhmänohjauskerralla.

Opinto-ohjauksen opintojaksot

OP1 ja OP2 ovat pakollisia opintojaksoja. Ne tulevat suoritetuiksi ryhmäopetukseen ja ryhmänohjauksiin sekä muihin vastaaviin tilaisuuksiin osallistumalla. OP3 on lukion oma opintojakso, jossa muun muassa osallistutaan tutorkoulutukseen ja toimitaan uusien opiskelijoiden ohjaajana.

Opintotuki

Lukion opiskelijat kuuluvat opintotukijärjestelmän piiriin (opintoraha, asumislisä, opintolaina). Opintorahaa ei myönnetä alle 17-vuotiaalle. Asumislisä on 80 % tukeen oikeutetuista asumismenoista. Neuvoja ja hakemuslomakkeita saa toimistosta koulusihteereiltä. Katso www.kela.fi/opiskeijalle ja kysy tarkemmin koulusihteeriltä.

Opiskelutodistus

Matkahuoltoa, VR:n korttia, asunnon hankkimista yms. varten opiskelutodistuksen – todisteen siitä että on jonkin oppilaitoksen senhetkinen opiskelija – saa toimistosta. Todistus oikeuttaa alennuksiin.

Oppiaineen oppimäärän arviointi

Oppiaineen, esim. englannin (lukion päättötodistukseen tuleva) arvosana on yksittäisten kurssien arvosanojen keskiarvo. Keskiarvo pyöristyy ylöspäin puolivälistä: esim. jos kokeiden keskiarvo on vähintään 7.50, oppimäärän arvosana on 8. Arvosanaan luetaan valtakunnalliset pakolliset ja syventävät kurssit (ei soveltavia, joista annetaan S-merkintä). Soveltavilla kursseilla voi olla arvosanaa kohottava merkitys. Lopulliseen arvosanaan voi vaikuttaa myös se, kuinka monelle ylimääräiselle kurssille opiskelija on osallistunut.

Oppilaskunta

Hallituksen kokoonpano
Jokaisesta opetusryhmästä valitaan lukuvuoden alussa yksi opiskelija ryhmän puheenjohtajaksi ja hänen lisäksi varapuheenjohtaja. Puheenjohtajaksi valittu on myös ryhmänsä edustaja oppilaskunnan hallituksessa, joka nimitetään virallisesti oppilaskunnan syyskokouksessa lukuvuoden alkuviikkoina. Oppilaskunnan ja hallituksen toiminnan pelisäännöt käydään läpi syksyn ensimmäisessä hallituksen kokouksessa. Hallituksen jäsenyydestä saa pyydettäessä todistuksen rehtorilta.

Hallituksen tehtävät
Hallitus ajaa opiskelijoiden etuja niin kouluviihtyvyyden, opetusjärjestelyiden kuin virkistystoiminnankin alueilla osallistumalla mm. juhlien ja tapahtumien järjestelyihin sekä järjestämällä oppilaskunnan omia tilaisuuksia. Oppilaskunta tekee myös aloitteita ja ottaa kantaa koulussa tapahtuviin muutoksiin. Oppilaskunnan hallitus toimii yhteistyössä rehtorin ja opettajakunnan kanssa mutta kuitenkin on täysin erillisenä ja itsenäisenä yksikkönä.

Hallituksen kokoontuminen
Hallitus kokoontuu pääsääntöisesti viikoittain, maanantaisin klo 13.00-13.30 neuvotteluhuoneessa. Hallituksen kokouksiin tulee myös varajäsenten osallistua ja osallistuminen pakollista jos varsinainen jäsen ei ole paikalla. Opettajat ja rehtori osallistuvat tarvittaessa kokouksiin. Kokoukset ovat avoimia, ja sihteerin laatimat pöytäkirjat ovat kaikkien luettavissa.

Hallituksen päätökset
Hallituksen kokouksissa jokaisella hallituksen jäsenellä on oikeus ilmaisista mielipiteensä ja osallistua päätöksentekoon. Yleensä päätökset tehdään yksimielisesti, mutta tarvittaessa turvaudutaan äänestykseen. Mikäli äänet jakautuvat tasan, puheenjohtajan ääni ratkaisee, henkilövaaleissa kuitenkin arpa. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä on paikalla kokouksessa.

Oppilaskunnan varat ja omaisuus
Oppilaskunnalla on oma pankkitili, jonka valtakirja on rahastonhoitajalla. Varojen käytöstä päätetään aina koko hallituksen kesken. Varoja käytetään oppilaiden hyväksi. Rahastonhoitaja pitää tilitarkastajien ohjeiden mukaan kirjaa varojen käytöstä. Oppilaskunnalla on omaisuuden säilytystä varten käytössä lukollinen kaappi neuvotteluhuoneessa.

Oppilasverkko

Monissa tiloissa on tietokoneita, joita käytetään opetuksessa. Kirjautumiseen tarvittavat verkkotunnukset saa ryhmänohjaajalta. Jos tunnus unohtuu, kysy sitä ryhmänohjaajalta. Olet vastuussa tunnuksestasi!

Oppikirjat

Suurin osa ensimmäisen vuoden oppikirjoista on lainattavissa kirjasto Naturpoliksesta. Kirjat lainataan kirjastokortilla ja ne saa lainaan yhden jakson ajaksi. Kirjoihin ei saa tehdä merkintöjä. Kirjat on palautettava heti kokeen jälkeen, hyvässä kunnossa! Omia kirjoja voi hankkia ja käyttää entiseen tapaan. Lainauksen ulkopuolella ovat pääosin syventävien kurssien kirjat.

Pitkä matematiikan vaihto lyhyeen

Pitkän matematiikan voi määrätyin edellytyksin vaihtaa lyhyeen. Jo suoritetut pitkän matematiikan hyväksytysti suoritetut kurssit korvaavat lyhyen matematiikan kursseja seuraavasti:

MAA1 korvaa MAB1:n,
MAA3 korvaa MAB2:n,
MAA6 korvaa MAB5:n,
MAA7 korvaa MAB4:n,
MAA8 korvaa MAB3:n.

Muista hyväksytysti suoritetuista pitkän matematiikan kursseista saa S-merkinnän, joka kartuttaa lukion oppimäärän (75 kurssia) kurssikertymää.

Poissaolot

Opiskelijalla on velvollisuus osallistua opetukseen. Jokainen poissaolo on selvitettävä Wilmassa. Alle 18-vuotiaan kohdalla kuittauksen suorittaa vanhempi tai huoltaja. Yli 18-vuotiaan kohdalla kuittauksen tekee opiskelija itse.

Luvallinen poissaolo kysytään:

ko. oppitunnin opettajalta, jos kyse yksittäisestä tunnista
ryhmänohjaajalta, jos 1-5 vuorokauden poissaolo
yli 5 vrk:n poissaoloon tarvitaan rehtorin lupa.

Huom! Etukäteen tiedossa olevat poissaolot tulee selvittää mahdollisimman aikaisin – ole yhteydessä kurssien opettajiin hyvissä ajoin ennen poissaoloasi!

Rukan alppikoulu

Rukan alppikoulu (rukanalppikoulu.fi) antaa opiskelijoille mahdollisuuden opiskelun ja urheilun (alppihiihto, freestylehiihto) yhdistämiseen. Alppikoulun opiskelijat voivat opiskella Kuusamon lukiossa tai Kainuun Ammattiopiston Kuusamon toimipaikassa.

Ruokailuvuorot

Ruokailuvuoro on klo 11.00-11.45. Jonotusta vähentää se, että kaikkia linjastoja käytetään.

Ryhmäohjaus

Jokainen opiskelija kuuluu ohjausryhmään, jotka on numeroitu aloitusvuoden mukaan esim. 15A, 15B, jne. Kukin ryhmä kokoontuu torstaisin ryhmänohjaustuokioon omaan kotiluokkaan tai ilmoitettuun paikkaan klo 13.05. Osallistuminen on pakollista. Osallistuminen tuottaa kolmen lukiovuoden aikana pakollisen kurssin, OP1, josta merkintä annetaan viimeisen lukiovuoden keväällä.

Suullinen kuulustelu

Opintojen loppuvaiheessa opiskelija tavallisesti osallistuu suullisiin kuulusteluihin. Näistä kuulusteluista käytetään myös nimityksiä tentti tai preppaus. Tentissä voi korottaa oppiaineen oppimäärän arvosanaa. Usein tentti on luonteeltaan preppausta ylioppilaskirjoituksia varten.

Tasaisen vauhdin taulukko

Jotta opintosi etenisivät tasaisesti kolmen vuoden ohjelmassa (13 jaksoa), jaksoa kohden kursseja on kerryttävä keskimäärin 6, jolloin lukuvuodessa kursseja kertyy 30. Kolmannelle vuodelle jää tällöin hieman vähemmän eli keskimäärin viisi kurssia jaksoa kohden, mikä on hyvä, koska ensimmäisten jakson aikana syksyn kirjoituksiin osallistuttaessa pienempi kurssimäärä on perusteltu. 3,5 vuoden ohjelmassa jaksoja on 15 (5 kurssia jaksoa kohden) ja 4 vuoden ohjelmassa vastaavasti 18 jaksoa/4 (4,2).

Tapaturmavakuutukset

Lukion opiskelijat on vakuutettu LähiTapiolassa. Vakuutus kattaa opiskelun ja lukion järjestämän vapaa-ajantoiminnan.

Terveydenhoito

Terveydenhoitajan avovastaanotto ilman ajanvarausta ma-to klo 12.00-12.30. Muuten ajanvauraus etukäteen ensisijaisesti Wilman kautta (myös puhelimitse tai tekstiviestitse). Työpiste sijaitsee koulun toisessa kerroksessa kuvataiteen luokan käytävällä.. Terveydenhoitajana toimii Heli Heiskanen (040 860 8064).

Turvallisuus

Poikkeavan tilanteen sattuessa opiskelijat poistuvat koulurakennuksesta annettujen ohjeiden mukaan. Lukioaikana pidetään myös poistumisharjoituksia. Ensisijainen kokoontumispaikka on koulun etupihan pyöräilykatos. Tarvittaessa kokoonnutaan vesitornin juurella.

Tutor

Jokaisella aloittavalla ryhmällä on kaksi juuri tälle ryhmälle nimettyä tutoria. Heiltä aloittavat lukiolaiset voivat kysyä kaikesta lukio-opiskeluun liittyvästä. Tutorit ovat toisen vuoden opiskelijoita, joten he tuntevat sekä aloittavan opiskelijan näkökulman että lukion käytänteet. Uusi opiskelija, kysy tutorilta!

Valinta-primus-opettajan päiväkirja-ketju

Otsikossa kuvattu opiskelijan päätös valita tietty kurssi ja valinnan toteuttaminen Wilmassa tai opinto-ohjaajan luona muodostavat kokonaisuuden, joka näkyy kurssin osallistujamääränä (mahtuuko uusia vai ei, alkaako kurssi vai ei) ja opettajan päiväkirjana/läsnäololistana sekä arvosteludokumentin pohjana. Jos siis tiedät, että joku kurssivalintasi ei syystä tai toisesta ole voimassa, käy muuttamassa sitä. Näin teet tilaa muille halukkaille ja opettajan ei tarvitse kurssin alussa turhaan kysellä puuttuvan opiskelijan perään.

Vertaissovittelu

Vertaissovittelu on koulun arkipäivään kehitetty menetelmä, joka tuo vaihtoehtoisen tavan ratkaista opiskelijoiden välisiä riitoja ja kontaktitilanteita. Vertaissovittelu on menetelmänä selkeä kaava, jonka mukaisesti osapuolia hieman vanhemmat sovittelijoiksi koulutetut opiskelijat auttavat löytämään itse ratkaisun ristiriitaansa. Sovittelun osapuolet saavat kertoa oman näkemyksensä tapahtuneesta, kuvata tuntemuksiaan ja pohtia eri ratkaisuvaihtoehtoja. Lopulta voidaan edetä sopimukseen, jonka toteutumista seurataan. Vertaissovittelulla voi käsitellä esim. tunnilla toisen vastausten mitätöivää kommentointia, jatkuvaa ikävää vihjailua, selän takana puhumista tai perättömien juorujen levittämistä. Lukion opiskelijat voivat pyytää sovittelua tai pyynnön voi esittää joku koulun henkilökuntaan kuuluva. Sovitteluun osallistuminen on vapaaehtoista. Vertaissovittelijoina lukiossamme toimivien henkilöiden yhteystiedot löytyvät opinto-ohjaajan huoneen vastapäätä ilmoitustaululla. Sovittelua voit kysyä suoraan heiltä tai opinto-ohjaajalta. Sovittelun aika ja paikka ovat sovittavissa.

Wilma

Wilma on tärkeä opintojen suunnittelun, seurannan ja yhteydenpidon työkalu. Wilmasta löydät kunkin jakson lukujärjestyksesi. Sieltä löytyvät tiedot opintosuorituksista. Otsakkeen ”opinto-opas” alta löytyvät kurssiselostukset ja tiedot kurssien sijainnista eri jaksoissa. Wilman avulla tehdään myös kurssivalinnat erikseen ilmoitettavina ajankohtina.

Wilma löytyy mm. Kuusamon lukion kotisivulta kohdasta ”Opiskelijalle”. Myös älypuhelimeen voi ladata Wilma-appsin, jolloin on mahdollista saada mm. ilmoitus puhelimeen Wilmaan tulleista pikaviesteistä.

Jokainen opiskelija ja vanhempi/huoltaja saa opintojen alussa henkilökohtaisen Wilma-tunnuksensa, jonka avulla ohjelmaan voi kirjautua. Jos tunnuksesi katoaa, kysy koulusihteeriltä. Opiskelijan velvollisuus on pitää huolta siitä, että yhteystiedot ovat ajan tasalla

Ympäristö

Kuusamon lukio on OKKA- säätiön sertifioima oppilaitos. Kestävän kehityksen näkökulma näkyy arkipäiväisessä toiminnassa sekä mm. erilaisina tapahtumina tai tempauksina. Pidäthän osaltasi huolen, että ympäristösi voi hyvin ja säilyy viihtyisänä!

Yo-preppaukset

YO-preppaukset antavat valmiuksia ylioppilaskirjoituksiin. Preppauksissa voi myös korottaa aineen arvosanaa. Preppaukset järjestetään ennen kirjallisia ylioppilaskirjoituksia.

Ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautuminen

Ilmoittautuminen tapahtuu Wilmassa kohdassa ”Lomakkeet”/”Yo-kirjoituksiin ilmoittautuminen”. Ilmoittautuminen alkaa syksyn tai kevään ko. abi-infon jälkeen. Kevään kirjoituksiin ilmoittautuminen päättyy 23.11 ja syksyn kirjoituksiin 5.6 (mutta se kannattaa tehdä jo toukokuun, ts. lukuvuoden, aikana). Tarkemmat ohjeet rehtorilta, opinto-ohjaajalta ja koulusihteeriltä. Määräykset ja ohjeet löytyvät ylioppilastutkintolautakunnan sivuilta (www.ylioppilastutkinto.fi).

Ylioppilaskirjoitusten sähköistyminen

Ylioppilaskirjoitukset sähköistyvät porrastetusti syksystä 2016 alkaen. Ensimmäisinä sähköisinä yo-kokeina kirjoitetaan filosofia, maantiede ja saksa. Keväällä 2019 kaikki kokeet ovat sähköisiä. Kokeet tullaan tekemään opiskelijoiden omilla kannettavilla tietokoneilla. Lisätietoa ylioppilaskirjoituksista löydät Ylioppilastutkintolautakunnan sivuilta osoitteesta ylioppilastutkinto.fi.

Ylioppilastutkintolautakunta

Ylioppilastutkintolautakunta vastaa ylioppilastutkinnon johtamisesta, järjestämisestä ja toimeenpanosta (www.ylioppilastutkinto.fi).